Asumme Jyväskylässä ja perheeseemme kuuluu minun lisäksi mieheni Eerik, tyttäremme Emmi, sekä cairnimme Riina, Peppi, Bertta ja Olivia. Vanhin kotona asuvista cairneista on 12-vuotias Riina (Janettan Alexandrina). Riinan tytär Peppi (Janettan Geena Peppiina) on puolestaan 7-vuotias. Cairneistamme puolet alkaakin olla eläkeläisiä. Nuorempaa väkeä ovat Bertta ja Olivia. Riinan tyttärentytär Bertta (Janettan Lambretta) on neljävuotias ja Pepin tyttärentytär Olivia parivuotias. Kaikki koiramme ovat siis sukulaisia ja hyviä kavereita keskenään.

Kaikki koiramme asuvat luonamme perheenjäseninä, oleskelevat siellä missä ihmisetkin ja nukkuvat sängyssä ja sohvilla. Cairnimme, niin kuin kaikki cairnit, ovat hyvin seurallisia ja nauttivat yhdessäolosta ihmisten kanssa. Tällä hetkellä koirillamme onkin hyvät ajat, kun olen vanhempainvapaalla kesään saakka.

Kotona asuvien koirien lisäksi meillä on useita cairneja osa-omistuksessa / jalostusoikeudella perheissä. Kaikkia jalostus/näyttelykoiria ei voi jättää kotiin, joten tälläinen välimuoto on ollut hyvä ratkaisu.  Tällöin koirat asuvat perheissä omistajiensa kanssa rakastettuina perheenjäseninä. Me puolestaan voimme saada koiria ”lainaksi” näyttelyyn ja jalostukseen. Tällöin me hoidamme koirien trimmaukset, näyttelyihin viennin ja esittämisen. Vuosien varrella näyttelyinnostus on tarttunut myös useisiin kasvattien omistajiin, joten näyttelyissä on usein jännittämässä myös koirien kotijoukot.    

HISTORIAN HAVINAA

Miten kaikki alkoi

Kiinnostukseni cairneja kohtaan heräsi, kun etsin sopivaa rotua pikkusiskolleni ja vanhemmilleni. Vanhempani olivat pienen koiran kannalla, mutta siskoni halusi isomman koiran, joko collien tai bordercollien. Minä suosittelin pientä koiraa ja löysinkin täydellisen vaihtoehdon, cairnterrierin.    

  Näin cairnterrierin ensimmäisen kerran luonnossa keväällä 1992, kun menimme katsomaan pikkusiskolleni cairnin pentua. Siskoni päätä ei kuitenkaan käännetty, sillä hän halusi edelleen collien. Mutta kuinkas kävikään: varasimme tästä pentueesta narttupennun ja toukokuussa 1992 olin omissa ylioppilasjuhlissani kaksi kuukautta vanhan Jevreidars Janetan onnellinen omistaja. 

  Olin aivan innoissani Janetasta, elämä pyöri pennun ympärillä. Eikä aikaakaan, kun mieleni teki saada Janetalle kaveri. Olin liittynyt cairnterrieri kerhoon, lukenut cairneista, näyttelyistä, kasvatuksesta, jalostusvalinnoista ja cairnien terveydestä.. Olin tutkinut vuosikirjoja, koirien kuvia, näyttelytuloksia ja seurannut eri kasvattajien menestystä näyttelyissä. Toiveena oli, että saisimme pennun mahdollisimman hyvältä kasvattajalta ja hyvistä vanhemmista. Soitin Hirvosen Tiinalle (kennel Heathermoor) syksyllä 1992 ja kysyin tulevista pentueista. Kyselin tarkkaan tulevan pentueen vanhemmista, koirien luonteista, terveydestä ja ulkomuodollisista asioista. Ja niinhän siinä kävi, että Janetan yksivuotissynttäreillä tassutteli myös punainen cairntyttömme, Sandra (Heathermoor Xandra). Myöhemmin Sandrasta tuli kennelimme kantanarttu. 

Näyttelyistä kasvattajaksi

Kävimme Janetan ja Sandran kanssa näyttelyissä ja molemmista tuli Suomen Muotovaliot. Lisäksi Sandra oli vuonna 1995 voitokkain cairnnarttu Suomessa. Näyttelymenestyksestä lähti liikkeelle myös kasvatus. Kävin kasvattajan peruskurssin vuonna 1993 ja saman vuoden lopulla sain myös kennelnimen. Kennelnimi tulee ensimmäisen cairnimme Janetan mukaan. Luin paljon jalostukseen  liittyviä juttuja ja artikkeleja. Keräämäni tiedon pohjalta muotoutui ajatus, että koiran on oltava erittäin hyvä, jotta sillä kannattaa teettää pennut. Mutta minulle myös sanottiin (Sandraan viitaten), että jos omistaa hyvän koiran, niin jalostuksen kannalta koira olisi hukkaan heitetty, jos sitä ei käytä jalostukseen.  

Fin mva Jevreidars Janetta	Fin mva Heathermoor Xandra

Pitkän harkinnan tuloksena vuonna 1994 päätimme teettä Sandralla pennut. Tässä ensimmäisessä pentueessamme oli kaksi pentua, Janettan Alexandrina  (Riina) ja Janettan Alexander (Santtu), molemmat nykyisin kansainvälisiä valioita, ryhmävoittajia ja monille tuttuja veteraanikehistä. Kotiin tästä pentueesta jäi Riina.  

Kans &Fin&Est&Lv&Rus mva V-96-03 EstV-96

JANETTAN ALEXANDRINA

Riina pärjäsi hyvin näyttelyissä, oli ihana luonteeltaan ja kaikinpuolin terve, joten tuli aika suunnitella Riinalle pentuja. Riina teki lupaavia pentuja, joista en halunnut kokonaan luopua.  Vonna 1998 Riinan ensimmäisestä pentueesta meni osaomistukseen Janettan Elmira (Mira). Vuonna 1999 jätimme kotiin Riinan toisesta pentueesta Pepin (Janettan Geena Peppiina).  

Kans&Fin&Est&Lv mva BaltV-00-01

JANETTAN GEENA PEPPIINA

Pepin jäätyä kotiin ajattelimme, että sen enempää ei koiria kotiin jää. Mutta toisin kävi. Vuonna 2004 omistaja joutui luopumaan parivuotiaasta kasvatistamme Janettan Lambretasta (Bertta). Ostimme Bertan takaisin ja Bertta asuu edelleen meillä. Vuonna 2004 syntyi Janettan Olivia (Olivia), joka oli niin ihana ja lupaava…että jäi kotiin. Näin sitä kuin huomaamattaan on liukunut näyttelyharrastajasta kasvattajaksi.  

Fin mva	Fin mva
JANETTAN LAMBRETTA	JANETTAN OLIVIA

Vielä viime syksynä meillä oli cairneja viidessä sukupolvessa, kun mukana joukossa oli Sandra-mummo. Lokakuussa jouduimme kuitenkin luopumaan Sandrasta. Sandra sairastui syöpään jo vuosia sitten, mutta leikkaukset ja sytostaattihoidot antoivat hyvää lisäaikaa Sandralle. Syksyllä syöpä kuitenkin oli levinnyt hermokudokseen ja keuhkoihin, joten oli aika luopua rakkaasta Sandrasta.

KASVATUKSEN KULMAKIVIÄ

Kasvatamme cairneja pienimuotoisesti, keskimäärin pari pentuetta vuodessa.  Pennut kasvavat kotioloissa ihmisten parissa (ensimmäiset viikot makuuhuoneessa ja sitten lähes koko kodissa). Cairnien kasvatuksessa meille tärkeimmät asiat ovat terveys ja luonne, unohtamatta kuitenkaan tervettä rakennetta ja ulkomuotoa.

Terveys

Terveyteen kiinnitämme huomiota jalostusvalinnoissa tutkimalla jalostukseen käytettävien koirien (nartut ja urokset) sukutaulut ja terveystulokset mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä 25 Janettan cairnia on silmä- ja polvitarkastettu. 

Luonne ja ulkomuoto

Luonne on ensisijaisen tärkeä, kun koirat ovat perhekoiria ja perheenjäseniä. Koiran täytyy olla reipas, iloinen ja avoin. Arkuus, vihaisuus ja suojeluvietti eivät mielestämme kuulu cairnille. Omien narttujen luonteet tunnemme hyvin, mutta jalostusvalinnoissa yhtä tärkeää on uroksen luonne. Haluamme aina nähdä luonnossa jalostukseen käyttämämme uroksen ennen lopullista astutuspäätöstä, koska silloin näkee myös koiran luonteen. Koiran luonne tulee esiin hyvin myös näyttelyssä, eli näyttelyssä hyvin pärjäävät cairnit ovat yleensä myös luonteeltaan rotumääritelmän mukaisia cairneja.

Terverakenteisuus ja ulkomuoto ovat myös tärkeitä asioita. Rakennetta ja ulkomuotoa voidaan mitata mm. koiranäyttelyissä. Suurimmalla osalla kasvateistamme on ainakin muutama näyttelytulos, mutta lähes kaikki jalostukseen käytettävät koiramme ovat Suomen Muotovalioita. Vuosien varrella Suomen Muotovalion arvon on saavuttanut 22  Janettan kasvattia ja Kansainvälisen Muotovalion arvon 8 kasvattia.

Vuoden Voitokkaimmaksi Cairniksi on yltänyt viisi kasvattia: Vuoden Cairn 1996&1997 Janettan Alexandrina, Vuoden Cairn 2000 Janettan Fransello, Vuoden Cairn 2001 Janettan Fikaro, Vuoden Cairn 2002 Janettan Hilarius ja Vuoden Cairn 2004 Janettan Alexander. Kaikki Vuoden Cairnimme ovat kantanarttumme Heathermoor Xandran jälkeläisiä.  

KASVATTAJA ON: